Balleriina koroilla!

Olen käyttänyt vuosia korkokenkiä, niin arki- kuin juhlakenkinäkin, joten ajattelin, ettei se tanssiminen niillä voi olla niin vaikeaa. Olenhan jo monta vuotta tanssinut kovakärkisilläkin! Voi kuinka väärässä ihminen voi olla. Tämän sain tuntea ensimmäisellä show/jazz heels -tunnilla.

Olen aikaisemminkin harrastanut showtanssia, joten liikkeet olivat hyvin tuttuja, eivätkä sieltä vaikeimmasta päästä. Ensimmäinen tunti menikin siinä, että haki tasapainoa ja painopisteiden oikeaa paikkaa. Piqué-piruetit sujuvat kovakärkisillä helposti, mutta korkkarit jalassa tuntui siltä kuin olisin tehnyt niitä ensimmäistä kertaa elämässäni. Tämä kaikki kuuluu siihen, että korkkareilla painopiste siirtyy ja nilkalla työskentely on hyvin erilaista. Esimerkiksi hypyt, joissa käytetään paljon apuna nilkan rullaavaa ominaisuutta, ovat täysin erilaisia korot jalassa kun kantapää on jo valmiiksi "ilmassa". Hypyt lähtevätkin korot jalassa hyvin paljolti pakaralihaksista. Ensimmäisen tunnin jälkeen jalkojen lihakset olivat hyvin väsyneet ja rakkosaldo oli huimat 9 kappaletta.

Toinen kerta sujuikin jo paljon paremmin ja tutut liikkeet alkoivat taas tuntumaan tutuilta, vaikka vieläkin oli joissain askelissa hakemista. Rakkosaldokin tippui viiteen kappaleeseen! Kolmas tunti koroilla tuntui jo luonnolliselta, ja painopiste on selvästikin löytänyt paikkansa. Nyt tanssimista voi jopa sanoa mukavaksi eikä rakkojakaan enää juuri synny. Eli viestini kaikille siellä, jotka ovat aloittamassa koroilla tanssimista: Rakot kuuluvat asiaan. Älä myöskään lannistu, jos olo on hassu ekoilla tunneilla eikä kaikki suju niin kuin kuvittelit. Lopussa kiitos seisoo, kun ei tarvitse enää miettiä niitä korkoja ja voi vaan tanssia!

-Kukka

P.S. Vinkiksi kaikille, jotka taistelevat rakkoja vastaan: Kannattaa vuorata kengät rakkolaastarilla, niin ei tarvise joka kerta teipata niitä omia varpaita. ;)

P.P.S Nykyään koroilla tansiminen sujuu kuin leikki ja hyppiminen ja pomppinen ja piruetit ovat arkipäivää. Mikään ei ole mahdotonta kun vain jaksaa yrittää!

Uusi työntekijä: Anna

Olen Anna, 20-vuotias monipuolinen liikkuja, joka aloitti työt Suomen Tanssitarvikkeella helmikuussa 2014. Olen siis yksi uusimmista työntekijöistä, ja vaikka oppimista on paljon, olen hurjan innoissani uudesta työpaikasta ja sen tuomista haasteista.

Aloitin aktiivisen tanssiharrastuksen yläkouluikäisenä, kun aloitin streettanssin tunneilla käymisen. Vauhdikas laji tempaisi totisesti mukaansa ja se on edelleen minulle tanssilajeista rakkain.
Viime vuosina olen innostunut myös latinotanssien treenaamisesta yhä enemmän. Esimerkiksi reggaeton on laji, jossa yhdistyy mukavasti latinotanssien sulavuus ja katutanssin asenne. Tanssiharrastuksen lisäksi käyn lähes päivittäin kuntosalilla ja lenkkeilen. Olen myös innokas matkustelemaan, alla oleva kuva on otettu Dubaista tämän vuoden helmikuussa.

                                     
Olen innokas kokeilemaan uusia tanssilajeja ja viimeisimpiä innostuksen kohteita minulle ovat olleet house ja dancehall reggae. Balettisaliin en ole vielä eksynyt, saattaa olla että kärkitossujen käsittely työpaikalla saattaa sytyttää kipinän lähteä myös klassisemmille tanssitunneille.

Olen tehnyt aiemmin töitä tanssi- ja liikunta-alan yrityksissä aktiivisen harrastamisen lisäksi. Kirjoitan myös liikunta-aiheista blogia, joka löytyy täältä.

Luistinten värikkäät vahtikoirat

Nyt kun täällä maan eteläosassakin on alkanut pikkuhiljaa näyttää ihan oikealta talvelta, on aika tutustua tämän talven luistelu-uutuuksiimme. Maailmalla supersuositut, kanadalaiset Guardog-teräsuojat ovat saapuneet myymäläämme monissa iloisissa väreissä. Teräsuojat ovat tietysti tuttu tuote jokaiselle joskus luistelleelle, ja niitä tarvitaan varjelemaan luistinteriä tylsymiseltä, kolhiintumiselta ja lialta. Guardog-suojat ovat kaksiosaiset ja ne leikataan oman terään sopivaksi. Kaksiosaisuuden ansiosta niitä voi yhdistellä jopa keskenään siten, että teränsuojan etu- ja takakappale ovat keskenään eriväriset!

Guardogien värivalikoima on hyvin laaja ja niitä on niin matta-, helmiäis- kuin kimallepintaisiakin. Itseäni houkuttavat erityisesti nuo alakuvan tyttömäiset pinkit ja lilat, mutta myös toisenlaisen maun mukaisia värivaihtoehtoja löytyy runsaasti.

Eri värivaihtoehtojen lisäksi Guardogilla on myös alla näkyvä Mintz-sarja, jonka suojat tuoksuvat mintulle. Mikäs sen hauskempi idea treenikassin raikastajaksi. :D

Kovien teräsuojien lisäksi meillä on myynnissä myös saman merkin pehmeitä, kosteutta imeviä teräsuojia. Nämä veikeät pehmo-oliot estävät osaltaan terien ruostumisen ja piristävät päivää värikkäällä olemuksellaan.

Sekä kovia että pehmeitä teräsuojia saa verkkokauppamme lisäksi myös Aleksis Kiven kadun myymälästämme. Eikä näitä teräsuojia ostaakseen tarvitse olla taitoluistelija, vaan myös me tavalliset "sunnuntailuistelijat" voimme aivan hyvin hankkia pientä glamouria talviharrastukseemme vaikkapa kimallesuojien avulla.

- Rita

Tanssivuoden tilinpäätös

Näin vuoden vaihduttua on tapana kerrata viime vuoden kohokohtia ja herätellä odotuksia tulevalle vuodelle. Tässäpä siis muutaman tanssitarvikelaisen mietteitä menneestä ja tulevasta tanssikaudesta. Mitä on tullut tehtyä ja mitä kivaa on tiedossa vuonna 2014?

Rita:
Kohokohtia viime vuoden "tanssielämässäni" olivat ehdottomasti voguingin aloittaminen heti alkuvuodesta kuten myös baletin pariin palaaminen pitkästä aikaa syyskuun alussa. Pidän omakohtaisesti siitä, että harrastamani tanssilajit tasapainottavat toisiaan, kuten nyt esimerkiksi nämä kaksi lajia: yhtenä iltana voi tanssisalissa leikkiä maailman fierceintä huippumallia ja toisena höyhenenkevyttä primaballerinaa (vaikka todellisuudessa ei olisi lähelläkään kumpaakaan). Syksyllä muodostettiin myös lattarikisaryhmä, jonka riveissä olisi tarkoitus mennä huhtikuun alussa kilpailemaan showlattarien Suomen-mestaruudesta. Toistaiseksi vielä nimetön ryhmämme on kasvanut syksyn aikana mahtavasti yhteen, ja kisakokemuksista näiden tyttöjen kanssa tulee varmasti hauskoja. Kevään kisojen lisäksi odotan alkavalta vuodelta uusia kokemuksia taas yhden "vanhan" lajini parissa, sillä aion jatkaa tauon jälkeen flamencoa. Olen itse asiassa ehtinyt käydä tänä vuonna jo yhdellä flamencon tekniikkatunnilla, jonka jälkeen aivoissa oli olo kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Miten laji voikin olla rytmisesti niin hankala verrattuna kaikkiin muihin kokeilemiini tanssilajeihin!

Kukka:
Vuonna 2013 tuli kovaa kehittymistä ja samalla ihan liikaa vammautumisia. Vuonna 2013 palasin pienen tauon jälkeen baletin pariin ja aloitin Helsingin tanssiopistolla. Kesän vietin aktiivisesti tankotanssin parissa ja kehittyminen olikin huomattavaa. Paljon tuli voimaa ja tekniikkaa! Kehittymisestä innostuneen tuli rasitusta liikaa, kun normaalien treenien lisäksi treenattiin monta tuntia esiintymistä varten. Tästä johtuen yläselästä revähti lihas, joka oli niin paha, etten saanut kuukauteen tankoon koskea. Onneksi selkä on jo melkein palautunut ennalleen! Syksyllä kun baletti taas alkoi, niin vaihdoin astetta helpompaan ryhmään, koska halusin keskittyä enemmän tekniikkaan, enkä koittaa vaan muistaa sarjat. Vuonna 2013 pääsin kokeilemaan ilma-akrobatiaa liinoilla, rivitanssia ja soololattareita. Näistä minut etenkin yllätti rivitanssi! Se oli todella hauskaa. :)

Vuonna 2014 päätin aloittaa pitkä aikaisen haaveni, eli salsan! Helmikuussa alkaa parisalsan alkeet ja tammikuun lopulla pääsen nauttimaan vanhasta tutusta showjazz-tanssista, mutta tällä kertaa koroilla. Koroilla tanssiminen on oma taitolajinsa, joten katsotaan miten käy!

Jorma:
Kulunut vuosi oli omalta osaltani juhlavuosi. Tuli 20 vuotta täyteen rivitanssiohjauksen parissa.
Vuosi oli tanssin osalta kiireinen ja siihen mahtui monta kohokohtaa. Ehkä mieleenpainuvimpina oli rivitanssin 20-vuotisjuhla "Get In Line", jota minun oli kunnia olla järjestämässä. Tapahtumaan osallistui niin rivitanssin ekakertalaisia kuin jo pitkään lajin parissa olleita. Jopa niitä, jotka olivat olleet pitkään poissa lajin parissa, mutta tulivat katsomaan miltä tanssi uudella vuosituhannella näyttää. Ja aika samaltahan se näytti. :)
Toinen maininnan arvoinen kohokohta oli tietenkin kun pääsin opettamaan omaa lajiani Tanssitarvikkeen myyjille. Jälleen yksi "tanssipiste" henkilökunnallemme. On aina mielenkiitoista nähdä kuinka eri lajien virtuoosit omaksuvat uuden lajin erikoisuudet.


Mukavaa Uutta Vuotta 2014 toivottaa koko Suomen Tanssitarvikkeen poppoo!

Tanssiva synttärisankari!

Opin HOP-Helsinki tapahtumassa paljon ja kävinkin juttelemassa StepUp Schoolin luona syntymäpäiväjuhlista. Onko sinulla lapsi, joka tykkää tanssimisesta? Step Up School järjestää 4 eri pisteessä lasten discosynttäreitä. Discosynttäreissä tanssisali koristellaan diskoksi ilmapallojen ja serpentiinien ja tietysti diskopallon avulla! Musiikkina soi  hittibiisejä tai synttärisankarin oma toivelista. Synttäreillä on leikkimielisiä kisoja, lahjojen jakoa pullonpyörityksen avulla ja puolen tunnin ruokahetki. Diskosynttäreiden lajina on disco- ja showtanssi toiveiden mukaan. Diskosynttäreillä opetellaan pienimuotinen koreografia esim.. synttärisankarin lempibiisiin. Synttäreiden lopuksi tanssi esitetään vanhemmille!

Minusta tämä on mukava idea tanssista pitäville lapsille ja parastahan hommassa on, että oma koti säästyy sotkulta ja lapset pääsevät kuluttamaan energiaansa mieluisalla tavalla. Synttäreitä saa tietysti muokattua oman näköisesti tuomalla itse esim. kakun tai muuta purtavaa. Jos itsellä ei kuitenkaan ole aikaa kokkailla, niin on synttäreille saatavana valmis ruoka- ja juomapaketti. Maksimiosallistujamäärä on noin 20 henkilöä ja minimimäärää ei ole. Jos itse olisin lapsena tienny tällaisen paketin olemassaolosta, olisin varmasti joka syntymäpäivä hinkunut discosynttäreitä.

Synttäreitä järjestetään seuraavissa toimipisteissä:
Taiteen talo (Kaikukatu 4 A, Helsinki)
Espoo (Pyyntitie 1 A, Espoo)
Vantaa (Patotie 2, Vantaa)
Rovaniemi ( Pohjolankatu 4-6)

Mikäli innostus heräsi saa lisää tietoa täältä: http://www.stepupschool.fi/muuopetus/tilaustunnit/

-Kukka

Hei sinä mies, vanhempi rouva, puupökkelö tai rytmitajuton! Usko tai älä, sinäkin voit aloittaa tanssiharrastuksen!!

Vuosien aikana tanssia harrastaessani ja sen parissa työskennellessäni minulle on tullut turhankin tutuksi yllättävän monen "pelko" tanssiharrastuksen aloittamista kohtaan. Monet ajattelevat, että tanssi täytyy aloittaa nuorena ja siihen tarvitaan notkeutta, rytmitajua, hyvää kuntoa ja ammattimaiset vaatteet. Ja ei muuten tarvita! En toki väitä etteikö näistä olisi hyötyä, mutta erilaisia tanssilajeja on niin monia ja kursseja vaippaikäisistä senioreille saakka, että kuka tahansa voi aloittaa tanssin iästä ja kunnosta riippumatta. Ja mikä voisi olla hauskempi tapa saada lisää notkeutta, rytmitajua, kuntoa ja ehkä näiden kautta vähän sitä nuoruuttakin... kuin TANSSI!!

We Heart It

Suomessa on niin paljon erilaisia tanssikouluja, että lajikirjo on aivan valtava. Moni ei tule edes ajatelleeksi miten monta erilaista tanssilajia on olemassa; on sekä yksilö- että paritansseja. 

Kaikista lajeista löytyy varmasti myös aloittelijoille sopivia kursseja. Aivan varmasti jopa maailmanluokan tanssijat ovat joskus olleet alkeistunneilla ja miettineet, mikä ihmeen jalan aukikierto tai flex-nilkka? Opettajat ottavat myös varmasti kaikkien tarpeet huomioon. Kannattaa rohkeasti kertoa, jos sinulla on joitakin juttuja, joita et voi tehdä tai olet vaikka venäyttänyt nilkkasi, niin opettaja tietää, miksi et välttämättä tee kaikkia liikkeitä, ja osaa tarjota vaihtoehtoista liikettä. Esimerkiksi street-tunneilla, joilla  itse käyn, opettaja antaa lattialla tehtäviin osioihin seisaaltaan tehtävän vaihtoehdon, sillä tunneilla käy kymmenisen 40 ikävuoden paremmalla puolella olevaa tanssijaa (joista kyllä suurin osa taipuu kevyesti myös lattiatasoon).

We Heart It

Huomio miehet! Tanssi ei ole vain naisten laji, ja nykyään yhä useammat miehet ovat myös löytäneet tanssista itselleen mieluisan harrastuksen (ja kyllä, myös heteromiehet käyvät tanssimassa). Oman rakkaan lajini tankotanssin saleihin on myös ilmestynyt muutamia miehiä kokeilemaan lajia. Ja oma miesystävänikin harrastaa tanssia!

Tanssi myös yhdistää ihmisiä: mikä olisi hauskempaa kuin jakaa kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa ja nauraa yhdessä "virheilleen", sillä niitä sattuu joka tunti, ja se on täysin normaalia. ;)

Nyt vaan kaikki etsimään itselle sopivaa lajia. Minäkään en varmasti tunne niistä puoliakaan mutta saa tulla kysymään neuvoa!

-Saara

Vinkkejä joulunäytöksestä selviytymiseen

Joulunäytös- ja pikkujouluesityskausi on huipussaan, minkä olemme saaneet täällä Tanssitarvikkeessakin huomata jo verkkosukkahousujen ja aluspukujen lisääntyneestä kysynnästä. Itse olen elämäni aikana ehtinyt koluta harrastusteni puolesta jo niin monet tanssikilpailut, joulu- ja kevätnäytökset sun muut esitykset, että päätin koota iloksenne pienen selviytymisoppaan joulunäytöspäivään. Toivottavasti oheisista vinkeistä on iloa ja hyötyä niin näytösnoviiseille kuin kaltaisilleni kisakonkareillekin.

- Mieti vaatteet hyvissä ajoin etukäteen valmiiksi ja pidä huoli, että ne ovat käyttövalmiita esityspäivänä. Varmista, että myös tarvittavat alusvaatteet, sukkahousut ym. ovat ehjiä eivätkä loju jossain likapyykkikorin pohjalla. Harjoittele esitys ainakin muutamaan kertaan esitysjalkineissa, jotta saat oikean tuntuman tanssiin.

- Jos olet useammassa esityksessä, suunnittele vaatteiden vaihdot ja tarvittavat muutokset esim. kampaukseen vaikka edellisenä iltana, jotta esityksestä toiseen vaihtaminen sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Tämä on erityisen tärkeää, jos esitysten välillä on niukasti aikaa.

- Muista eväät! Päivä voi olla pitkä kaikkine kenraaliharjoituksineen, joten fiksu esiintyjä pakkaa mukaan energisoivaa evästä, joka ei kuitenkaan väsytä (eli mielellään jotain muuta kuin lähikaupan pasteija…). Itse suosin välipalana Alpron soijakaakaoita, erilaisia pähkinäsekoituksia ja jotain hyviä hedelmiä, kuten satsumia.

- Älä panikoi, vaikka kenraalissa tapahtuisi jokin moka. Parempi siinä kuin varsinaisessa näytöksessä, ja ennen esitystä on vielä aikaa korjata ongelma. Nyt kun kyseinen moka on saatu pois alta, tulee esityksessä yleensä skarpattua niin, ettei samaa kohtaa enää tyri toista kertaa.

- Pidä hauskaa! Jos kerran joutuu viettämään päivän (tai illan) pääasiassa omaa vuoroa odotellen jossain lavan takana, voi siitä saman tien yrittää ottaa ilon irti. Tutustu tanssijatovereihisi paremmin, valmistautukaa esitykseen yhdessä ja näpsikää vaikka toinen toistaan ”hienompia” ryhmäkuvia. Vaikket tuntisikaan esityskavereitasi etukäteen kovin hyvin, yhdistää samassa tilanteessa oleminen kummasti keskenään kovin erilaisiakin ihmisiä.

- Muista lämmitellä myös juuri ennen esitystä. Keskity erityisesti niihin vartalon osiin, jotka joutuvat kyseisessä tanssissa koville. Esityksessä kun pitäisi ”parhaan vedon” tulla heti ensimmäisellä kerralla, eikä vasta lämmittelykierrosten jälkeen, kuten monesti treeneissä.

- Myös esiintymismieliala vaatii lämmittelyä. Virittäydy esityksen vaatimaan tunnelmaan jo ennen lavalle astumista. Esimerkiksi myyjäkollegani Kukalla on tapana hakeutua yksinään hetkiseksi johonkin rauhalliseen paikkaan keskittymään esitystä varten. Näin saa kaiken takahuoneen hälinän pois mielestä ja voi keskittyä omaan suoritukseen.

- Nauti lavalla olemisesta. Tekniikalla ja taidolla ei ole yleisön näkökulmasta väliä, jos on ilmiselvää, ettei tanssija viihdy lavalla. Suuren yleisön katseet eivät ole nilkan ojennuksissa tai askelkuvioissa, vaan kokonaisuudessa ja erityisesti kasvoissa.

- Naamasta puheen ollen, älä anna sen paljastaa mahdollisia mokia. ”Pimpeli pompeli pokkani pitää” sopii hyvin myös esiintyjän motoksi. Ja kun se moka sitten tulee, unohda se ja ota mahdollisimman nopeasti kiinni oikeasta kohdasta. Yleisö ei tiedä, mitä esityksessä kuuluisi tapahtua, mutta huomaa kyllä, jos virheitä jää murehtimaan loppuesityksen ajaksi. Todennäköisesti se, mikä tuntui omassa päässä Suurelta Möhläykseltä, kesti korkeintaan pari sekuntia, ja ainakin puolet yleisöstä katsoi johonkin ihan eri suuntaan juuri silloin. Loputkaan eivät tajua mitään, jollei niille ehdoin tahdoin asiaa paljasta.

- Lopuksi: muista hengittää. Itse hengitän yleensä aloitusasennossa aina muutaman hengenvedon mahdollisimman rauhallisesti ennen musiikin alkua, jotta aivot saavat happea eikä jännitys pilaa ajatuksenkulkua. Jännittyneenä esimerkiksi jokainen sekunti tuntuu kohtuuttoman pitkältä, jolloin tanssija voi ihan huomaamattaan kiriä musiikin edelle. Rauhoitu mahdollisimman pian lavalle päästyäsi, niin koko show pysyy paremmin hallinnassasi.

Täytyy kuitenkin muistaa, että tekevälle sattuu, eivätkä tanssikoulujen joulunäytökset ja muut vastaavat kuitenkaan loppujen lopuksi ole kovin vakavia tapahtumia. Itselleni kävi juuri viime viikolla tanssikouluni esityspäivänä varsinainen kauhukuvatilanne, sillä laskin väärin esitysteni välillä olevat tanssit, ja olin vielä takahuoneessa, kun kuulin oman ryhmäni voguingmusiikin jo alkavan. Eihän siinä sitten muuta mahtanut kuin katsoa avuttomana sivusta, kun muut vetivät tanssin alun. Onneksi ryhmä oli niin suuri, ettei puuttumiseni juuri haitannut ketään muuta, ja esitys oli niin pitkä ja moniosainen, että pääsin luikahtamaan lavalle esityksen puolivälissä. Tämäkin tilanne todisti yleisön havainnointikyvyn rajallisuuden, sillä kukaan, jonka kanssa puhuin jälkikäteen, ei ollut huomannut puolivälin pujahdustani, vaan kaikki olettivat minun olleen koko esityksen ajan mukana. Kuten sanottu, pokerinaama pelastaa paljon!

- Rita