Tanssivuoden tilinpäätös

Näin vuoden vaihduttua on tapana kerrata viime vuoden kohokohtia ja herätellä odotuksia tulevalle vuodelle. Tässäpä siis muutaman tanssitarvikelaisen mietteitä menneestä ja tulevasta tanssikaudesta. Mitä on tullut tehtyä ja mitä kivaa on tiedossa vuonna 2014?

Rita:
Kohokohtia viime vuoden "tanssielämässäni" olivat ehdottomasti voguingin aloittaminen heti alkuvuodesta kuten myös baletin pariin palaaminen pitkästä aikaa syyskuun alussa. Pidän omakohtaisesti siitä, että harrastamani tanssilajit tasapainottavat toisiaan, kuten nyt esimerkiksi nämä kaksi lajia: yhtenä iltana voi tanssisalissa leikkiä maailman fierceintä huippumallia ja toisena höyhenenkevyttä primaballerinaa (vaikka todellisuudessa ei olisi lähelläkään kumpaakaan). Syksyllä muodostettiin myös lattarikisaryhmä, jonka riveissä olisi tarkoitus mennä huhtikuun alussa kilpailemaan showlattarien Suomen-mestaruudesta. Toistaiseksi vielä nimetön ryhmämme on kasvanut syksyn aikana mahtavasti yhteen, ja kisakokemuksista näiden tyttöjen kanssa tulee varmasti hauskoja. Kevään kisojen lisäksi odotan alkavalta vuodelta uusia kokemuksia taas yhden "vanhan" lajini parissa, sillä aion jatkaa tauon jälkeen flamencoa. Olen itse asiassa ehtinyt käydä tänä vuonna jo yhdellä flamencon tekniikkatunnilla, jonka jälkeen aivoissa oli olo kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Miten laji voikin olla rytmisesti niin hankala verrattuna kaikkiin muihin kokeilemiini tanssilajeihin!

Kukka:
Vuonna 2013 tuli kovaa kehittymistä ja samalla ihan liikaa vammautumisia. Vuonna 2013 palasin pienen tauon jälkeen baletin pariin ja aloitin Helsingin tanssiopistolla. Kesän vietin aktiivisesti tankotanssin parissa ja kehittyminen olikin huomattavaa. Paljon tuli voimaa ja tekniikkaa! Kehittymisestä innostuneen tuli rasitusta liikaa, kun normaalien treenien lisäksi treenattiin monta tuntia esiintymistä varten. Tästä johtuen yläselästä revähti lihas, joka oli niin paha, etten saanut kuukauteen tankoon koskea. Onneksi selkä on jo melkein palautunut ennalleen! Syksyllä kun baletti taas alkoi, niin vaihdoin astetta helpompaan ryhmään, koska halusin keskittyä enemmän tekniikkaan, enkä koittaa vaan muistaa sarjat. Vuonna 2013 pääsin kokeilemaan ilma-akrobatiaa liinoilla, rivitanssia ja soololattareita. Näistä minut etenkin yllätti rivitanssi! Se oli todella hauskaa. :)

Vuonna 2014 päätin aloittaa pitkä aikaisen haaveni, eli salsan! Helmikuussa alkaa parisalsan alkeet ja tammikuun lopulla pääsen nauttimaan vanhasta tutusta showjazz-tanssista, mutta tällä kertaa koroilla. Koroilla tanssiminen on oma taitolajinsa, joten katsotaan miten käy!

Jorma:
Kulunut vuosi oli omalta osaltani juhlavuosi. Tuli 20 vuotta täyteen rivitanssiohjauksen parissa.
Vuosi oli tanssin osalta kiireinen ja siihen mahtui monta kohokohtaa. Ehkä mieleenpainuvimpina oli rivitanssin 20-vuotisjuhla "Get In Line", jota minun oli kunnia olla järjestämässä. Tapahtumaan osallistui niin rivitanssin ekakertalaisia kuin jo pitkään lajin parissa olleita. Jopa niitä, jotka olivat olleet pitkään poissa lajin parissa, mutta tulivat katsomaan miltä tanssi uudella vuosituhannella näyttää. Ja aika samaltahan se näytti. :)
Toinen maininnan arvoinen kohokohta oli tietenkin kun pääsin opettamaan omaa lajiani Tanssitarvikkeen myyjille. Jälleen yksi "tanssipiste" henkilökunnallemme. On aina mielenkiitoista nähdä kuinka eri lajien virtuoosit omaksuvat uuden lajin erikoisuudet.


Mukavaa Uutta Vuotta 2014 toivottaa koko Suomen Tanssitarvikkeen poppoo!

Tanssiva synttärisankari!

Opin HOP-Helsinki tapahtumassa paljon ja kävinkin juttelemassa StepUp Schoolin luona syntymäpäiväjuhlista. Onko sinulla lapsi, joka tykkää tanssimisesta? Step Up School järjestää 4 eri pisteessä lasten discosynttäreitä. Discosynttäreissä tanssisali koristellaan diskoksi ilmapallojen ja serpentiinien ja tietysti diskopallon avulla! Musiikkina soi  hittibiisejä tai synttärisankarin oma toivelista. Synttäreillä on leikkimielisiä kisoja, lahjojen jakoa pullonpyörityksen avulla ja puolen tunnin ruokahetki. Diskosynttäreiden lajina on disco- ja showtanssi toiveiden mukaan. Diskosynttäreillä opetellaan pienimuotinen koreografia esim.. synttärisankarin lempibiisiin. Synttäreiden lopuksi tanssi esitetään vanhemmille!

Minusta tämä on mukava idea tanssista pitäville lapsille ja parastahan hommassa on, että oma koti säästyy sotkulta ja lapset pääsevät kuluttamaan energiaansa mieluisalla tavalla. Synttäreitä saa tietysti muokattua oman näköisesti tuomalla itse esim. kakun tai muuta purtavaa. Jos itsellä ei kuitenkaan ole aikaa kokkailla, niin on synttäreille saatavana valmis ruoka- ja juomapaketti. Maksimiosallistujamäärä on noin 20 henkilöä ja minimimäärää ei ole. Jos itse olisin lapsena tienny tällaisen paketin olemassaolosta, olisin varmasti joka syntymäpäivä hinkunut discosynttäreitä.

Synttäreitä järjestetään seuraavissa toimipisteissä:
Taiteen talo (Kaikukatu 4 A, Helsinki)
Espoo (Pyyntitie 1 A, Espoo)
Vantaa (Patotie 2, Vantaa)
Rovaniemi ( Pohjolankatu 4-6)

Mikäli innostus heräsi saa lisää tietoa täältä: http://www.stepupschool.fi/muuopetus/tilaustunnit/

-Kukka

Hei sinä mies, vanhempi rouva, puupökkelö tai rytmitajuton! Usko tai älä, sinäkin voit aloittaa tanssiharrastuksen!!

Vuosien aikana tanssia harrastaessani ja sen parissa työskennellessäni minulle on tullut turhankin tutuksi yllättävän monen "pelko" tanssiharrastuksen aloittamista kohtaan. Monet ajattelevat, että tanssi täytyy aloittaa nuorena ja siihen tarvitaan notkeutta, rytmitajua, hyvää kuntoa ja ammattimaiset vaatteet. Ja ei muuten tarvita! En toki väitä etteikö näistä olisi hyötyä, mutta erilaisia tanssilajeja on niin monia ja kursseja vaippaikäisistä senioreille saakka, että kuka tahansa voi aloittaa tanssin iästä ja kunnosta riippumatta. Ja mikä voisi olla hauskempi tapa saada lisää notkeutta, rytmitajua, kuntoa ja ehkä näiden kautta vähän sitä nuoruuttakin... kuin TANSSI!!

We Heart It

Suomessa on niin paljon erilaisia tanssikouluja, että lajikirjo on aivan valtava. Moni ei tule edes ajatelleeksi miten monta erilaista tanssilajia on olemassa; on sekä yksilö- että paritansseja. 

Kaikista lajeista löytyy varmasti myös aloittelijoille sopivia kursseja. Aivan varmasti jopa maailmanluokan tanssijat ovat joskus olleet alkeistunneilla ja miettineet, mikä ihmeen jalan aukikierto tai flex-nilkka? Opettajat ottavat myös varmasti kaikkien tarpeet huomioon. Kannattaa rohkeasti kertoa, jos sinulla on joitakin juttuja, joita et voi tehdä tai olet vaikka venäyttänyt nilkkasi, niin opettaja tietää, miksi et välttämättä tee kaikkia liikkeitä, ja osaa tarjota vaihtoehtoista liikettä. Esimerkiksi street-tunneilla, joilla  itse käyn, opettaja antaa lattialla tehtäviin osioihin seisaaltaan tehtävän vaihtoehdon, sillä tunneilla käy kymmenisen 40 ikävuoden paremmalla puolella olevaa tanssijaa (joista kyllä suurin osa taipuu kevyesti myös lattiatasoon).

We Heart It

Huomio miehet! Tanssi ei ole vain naisten laji, ja nykyään yhä useammat miehet ovat myös löytäneet tanssista itselleen mieluisan harrastuksen (ja kyllä, myös heteromiehet käyvät tanssimassa). Oman rakkaan lajini tankotanssin saleihin on myös ilmestynyt muutamia miehiä kokeilemaan lajia. Ja oma miesystävänikin harrastaa tanssia!

Tanssi myös yhdistää ihmisiä: mikä olisi hauskempaa kuin jakaa kokemuksiaan muiden harrastajien kanssa ja nauraa yhdessä "virheilleen", sillä niitä sattuu joka tunti, ja se on täysin normaalia. ;)

Nyt vaan kaikki etsimään itselle sopivaa lajia. Minäkään en varmasti tunne niistä puoliakaan mutta saa tulla kysymään neuvoa!

-Saara

Vinkkejä joulunäytöksestä selviytymiseen

Joulunäytös- ja pikkujouluesityskausi on huipussaan, minkä olemme saaneet täällä Tanssitarvikkeessakin huomata jo verkkosukkahousujen ja aluspukujen lisääntyneestä kysynnästä. Itse olen elämäni aikana ehtinyt koluta harrastusteni puolesta jo niin monet tanssikilpailut, joulu- ja kevätnäytökset sun muut esitykset, että päätin koota iloksenne pienen selviytymisoppaan joulunäytöspäivään. Toivottavasti oheisista vinkeistä on iloa ja hyötyä niin näytösnoviiseille kuin kaltaisilleni kisakonkareillekin.

- Mieti vaatteet hyvissä ajoin etukäteen valmiiksi ja pidä huoli, että ne ovat käyttövalmiita esityspäivänä. Varmista, että myös tarvittavat alusvaatteet, sukkahousut ym. ovat ehjiä eivätkä loju jossain likapyykkikorin pohjalla. Harjoittele esitys ainakin muutamaan kertaan esitysjalkineissa, jotta saat oikean tuntuman tanssiin.

- Jos olet useammassa esityksessä, suunnittele vaatteiden vaihdot ja tarvittavat muutokset esim. kampaukseen vaikka edellisenä iltana, jotta esityksestä toiseen vaihtaminen sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Tämä on erityisen tärkeää, jos esitysten välillä on niukasti aikaa.

- Muista eväät! Päivä voi olla pitkä kaikkine kenraaliharjoituksineen, joten fiksu esiintyjä pakkaa mukaan energisoivaa evästä, joka ei kuitenkaan väsytä (eli mielellään jotain muuta kuin lähikaupan pasteija…). Itse suosin välipalana Alpron soijakaakaoita, erilaisia pähkinäsekoituksia ja jotain hyviä hedelmiä, kuten satsumia.

- Älä panikoi, vaikka kenraalissa tapahtuisi jokin moka. Parempi siinä kuin varsinaisessa näytöksessä, ja ennen esitystä on vielä aikaa korjata ongelma. Nyt kun kyseinen moka on saatu pois alta, tulee esityksessä yleensä skarpattua niin, ettei samaa kohtaa enää tyri toista kertaa.

- Pidä hauskaa! Jos kerran joutuu viettämään päivän (tai illan) pääasiassa omaa vuoroa odotellen jossain lavan takana, voi siitä saman tien yrittää ottaa ilon irti. Tutustu tanssijatovereihisi paremmin, valmistautukaa esitykseen yhdessä ja näpsikää vaikka toinen toistaan ”hienompia” ryhmäkuvia. Vaikket tuntisikaan esityskavereitasi etukäteen kovin hyvin, yhdistää samassa tilanteessa oleminen kummasti keskenään kovin erilaisiakin ihmisiä.

- Muista lämmitellä myös juuri ennen esitystä. Keskity erityisesti niihin vartalon osiin, jotka joutuvat kyseisessä tanssissa koville. Esityksessä kun pitäisi ”parhaan vedon” tulla heti ensimmäisellä kerralla, eikä vasta lämmittelykierrosten jälkeen, kuten monesti treeneissä.

- Myös esiintymismieliala vaatii lämmittelyä. Virittäydy esityksen vaatimaan tunnelmaan jo ennen lavalle astumista. Esimerkiksi myyjäkollegani Kukalla on tapana hakeutua yksinään hetkiseksi johonkin rauhalliseen paikkaan keskittymään esitystä varten. Näin saa kaiken takahuoneen hälinän pois mielestä ja voi keskittyä omaan suoritukseen.

- Nauti lavalla olemisesta. Tekniikalla ja taidolla ei ole yleisön näkökulmasta väliä, jos on ilmiselvää, ettei tanssija viihdy lavalla. Suuren yleisön katseet eivät ole nilkan ojennuksissa tai askelkuvioissa, vaan kokonaisuudessa ja erityisesti kasvoissa.

- Naamasta puheen ollen, älä anna sen paljastaa mahdollisia mokia. ”Pimpeli pompeli pokkani pitää” sopii hyvin myös esiintyjän motoksi. Ja kun se moka sitten tulee, unohda se ja ota mahdollisimman nopeasti kiinni oikeasta kohdasta. Yleisö ei tiedä, mitä esityksessä kuuluisi tapahtua, mutta huomaa kyllä, jos virheitä jää murehtimaan loppuesityksen ajaksi. Todennäköisesti se, mikä tuntui omassa päässä Suurelta Möhläykseltä, kesti korkeintaan pari sekuntia, ja ainakin puolet yleisöstä katsoi johonkin ihan eri suuntaan juuri silloin. Loputkaan eivät tajua mitään, jollei niille ehdoin tahdoin asiaa paljasta.

- Lopuksi: muista hengittää. Itse hengitän yleensä aloitusasennossa aina muutaman hengenvedon mahdollisimman rauhallisesti ennen musiikin alkua, jotta aivot saavat happea eikä jännitys pilaa ajatuksenkulkua. Jännittyneenä esimerkiksi jokainen sekunti tuntuu kohtuuttoman pitkältä, jolloin tanssija voi ihan huomaamattaan kiriä musiikin edelle. Rauhoitu mahdollisimman pian lavalle päästyäsi, niin koko show pysyy paremmin hallinnassasi.

Täytyy kuitenkin muistaa, että tekevälle sattuu, eivätkä tanssikoulujen joulunäytökset ja muut vastaavat kuitenkaan loppujen lopuksi ole kovin vakavia tapahtumia. Itselleni kävi juuri viime viikolla tanssikouluni esityspäivänä varsinainen kauhukuvatilanne, sillä laskin väärin esitysteni välillä olevat tanssit, ja olin vielä takahuoneessa, kun kuulin oman ryhmäni voguingmusiikin jo alkavan. Eihän siinä sitten muuta mahtanut kuin katsoa avuttomana sivusta, kun muut vetivät tanssin alun. Onneksi ryhmä oli niin suuri, ettei puuttumiseni juuri haitannut ketään muuta, ja esitys oli niin pitkä ja moniosainen, että pääsin luikahtamaan lavalle esityksen puolivälissä. Tämäkin tilanne todisti yleisön havainnointikyvyn rajallisuuden, sillä kukaan, jonka kanssa puhuin jälkikäteen, ei ollut huomannut puolivälin pujahdustani, vaan kaikki olettivat minun olleen koko esityksen ajan mukana. Kuten sanottu, pokerinaama pelastaa paljon!

- Rita

Banjees-rannelompakko

Viime aikoina monen liikkeessämme asioineen asiakkaan huomion on kassalla varastanut Banjees-rannelompakko. Tämä hyvin yksinkertaisen ja vaatimattoman näköinen kapistus on melko uusi tulokas tuotevalikoimassamme, mutta maailmalla se on jo kerännyt paljon kiitosta ja onkin monien juoksijoiden, liikkujien ja matkailijoiden suosiossa!

Mutta mikäs onkaan tämä rannelompakko ja mikä tekee siitä niin loistavan keksinnön? Banjees-rannelompakko on hikinauhan tapaan ranteeseen pujotettava, höyhenenkevyt pussukka, jonka vetoketjutaskuun on helppo sujauttaa ne kaikkein tärkeimmät asiat, joita ulos lähtiessäsi tarvitset: avaimet, kolikoita ja luottokortti, jopa älypuhelin. Rannelompakko on erittäin kevyt ja joustava, se on tehty hengittävästä materiaalista, ja venyvyytensä takia se pysyy napakasti paikallaan esimerkiksi juostessa tai tanssiessa, kuitenkaan menoa häiritsemättä menoa. Lisäksi se on pestävä, joten voit huoletta käyttää sitä vaikka hikinauhanakin.

Monien urheiluvaatteiden ongelma onkin juuri taskujen puute tai kerta kaikkiaan vääränlaiset taskut, joista tavara lentelee helposti ulos. Rannelompakossa asiat pysyvät järjestyksessä, turvassa ja aina käden ulottuvilla. Toisin kuin takintaskussa, rannelompakossa tavarat eivät hylly, vaan pysyvät kiltisti ja huomaamattomasti aloillaan.

Jos olet kyllästynyt sitomaan kotiavaintasi lenkkareiden nauhoihin tai kaivamaan hikistä puhelinta trikoiden takataskusta, niin tulepa Aleksis Kiven kadulle kokeilemaan rannelompakkoa, tai tilaa se verkkokaupastamme!

-Laura

Testissä Bloch Warm Up Booties -"lämmittelybuutsit"

Keskiviikkona saavuin töihin ja ilokseni huomasin, että Blochilta oli saapunut tuotteita myymälään. Mukana oli tilauksessa olleita Bloch Warm Up Booties -"lämmittelybuutseja”, joita olen jo vuosien ajan himoinnut.  Ohessa linkki tuotteeseen Suomen Tanssitarvikkeen nettikaupassa: http://kauppa.tanssitarvike.fi/kauppa/index.php?page=product&product_id=4844&category_id=

Olen ammatiltani balettitanssija ja  balettimaailmassa nuo Blochin buutsit ovat saavuttaneet jo jonkinlaisen kulttistatuksen. Opiskeluaikoina todella monella oli nuo buutsit jalassa lähes koko päivän: lämmitellessä, lounaalla, tilasta toiseen siirryttäessä ja silloin kun joutui odottamaan sivussa omaa vuoroaan harjoituksissa. Kaverit kehuivat niitä superlämpimiksi, mukaviksi ja olihan kaikilla hupputanssijoillakin itsellään oma pari. En niitä kuitenkaan silloin opiskeluaikoina hankkinut, vaikka hirveästi teki mieli. No totta kai nyt kun ne myymälään saapuivat en voinut vastustaa ”kiusausta”  ja päätin, että ostan itselleni heti parin ja pistän testaukseen. Tuleepahan sitten selvitettyä ovatko ne todella maineensa veroiset kun hintakaan ei ollut paha (31,95 euroa). Iltavuoron ensimmäisellä hiljaisella hetkellä päätin kokeilla tossuja jalkaan. Tuntuivat mukavilta ja lämpimiltä, joten eipä aikaakaan kun valitsemani harmaat  buutsit koossa L oli jo pakattu suureen laukkuuni odottamaan vuoroni päättymistä ja seuraavan päivän balettituntia, jolloin ne pääsisivät tosi puuhiin.

Omat tossut odottelivat tunnin aikana ikkunalaudalla.

Meillä ammattibalettitanssijoilla aamu alkaa lähes poikkeuksetta balettitunnilla. Jo ennen balettitunnin alkua valmistaudumme tuntiin lämmittelemällä kukin itse tarvitsevamme ajan. Itse olen yksi niistä tanssijoista, jotka tarvitsevat reilusti aikaa ennen tuntia venytellä sekä tehdä vatsalihaksia ja muita harjoitteita, jotta pystyn tekemään balettitunnin kunnolla. Tärkeä osa erityisesti baletissa on nilkkatyöskentely. Baletin estetiikassa nilkka on ojennettu ja nilkkatyöskentelylle annetaan paljon painoarvoa. Siksi onkin tärkeää, että nilkat ovat lämpimät jo ennen tunnin alkua.

Venyttelyä harjoitusten välissä

Pistin siis lämmittelykamat päälle ja uudet warm up bootiessit sujahtivat jalkaan helposti. Aloin lämmittelemään ihan normaalisti ja kauan ei kyllä tarvinnut harjoitteita tehdä kun nilkat alkoivat jo tuntumaan mukavan lämpimiltä.  Tunnin alussa pidin tossuja vielä jalassa ensimmäisten tankosarjojen plien ja tendun aikana. Yllättävän hyvin tossuissa pystyi tekemään ihan baletin liikkeitä, vaikka ulkonäön perusteella tossuja voisi luulla kömpelöiksi. Kömpelöt ne eivät kuitenkaan olleet ja itse asiassa tossujen pohjissa oli hyvin pitoa, lattian tunsi hyvin ja nilkalla oli tilaa ojentua hyvin tossun sisällä. Olivat kyllä sen verran mukavat, että olisi voinut pitää pidempäänkin jalassa, mutta en kuitenkaan koko tuntia viitsinyt isoissa lämmittelysaappaissa tehdä.

Tunnin jälkeen pistin buutsit jalkaan pitääkseni jalat lämpiminä tunnin jälkeisen harjoituksen alkuun asti. Hyvin pysyivät jalat lämpiminä ja balettitossut mahtuivat hyvin warm up bootiessien sisään, joten ei tarvinnut edes vaivautua ottamaan balettitossuja pois. Todella kätevää! Olen myös nähnyt, että jotkut naistanssijat ovat laittaneet kärkitossut tossujen sisään kun ovat sivussa odottaneet  omaa vuoroansa. (Huom!  He eivät tanssineet ne jalassa.)  Eli ei haittaa, jos on vähän isommatkin tossut, sukat tai miksei jopa villasukat, jos oikein lämpimistä jaloista pitää.

Tunnilta peilin kautta otettu kuva baletin ensimmäisessä asennossa. Ei luisuneet jalat alta buutsit jalassa!

Nyt on muutama päivä lämmittelybuutseja testattu: pari balettituntia tehty, tanssikeikka heitetty ja tossut kaivettu esiin myös kotona kun lattiat ovat olleet kylmät. Pidän tossuista kovasti ja näin sunnuntai-iltana tätä kirjoittaessani odotan innolla, että voin huomenna töpötella tossut jalassa Kansallisbaletin aamutunnille.

-Kabba

Ps. Editoin tätä blogia vielä pikkaisen myöhemmin ja buutsit ovat nyt jo ehtineet Kansallisbaletin tunneille asti. Hyvin sulautuivat muiden samanlaisten buutsien joukkoon. Pitääpä muistaa laittaa oma nimi, ettei mene toisten tanssijoiden kanssa sekaisin! 

Sirkushuveja

Vietimme jonkin aikaa sitten Tanssitarvikkeen porukalla virkistyspäivää ilma-akrobatian, tarkemmin sanottuna ‘hammockin’ parissa. Hammockilla tarkoitetaan katosta roikkuvaa, leveää kangaslenkkiä, jota käytetään sirkustemppujen lisäksi myös ilmajoogassa. Sana hammock tarkoittaa suoraan suomennettuna riippumattoa, mikä antaa aika hyvän käsityksen tästä välineestä.

Koko työtiimi: Anni, Kukka, Rita, Salla, Jorma, Heidi, Laura, Saara ja Kabba

Olen itse tankotanssiharrastukseni kautta kokeillut muutamia lattia- ja ilma-akrobatialajeja, kuten rengastrapetsia ja vertikaaliköyttä, mutten koskaan vielä hammockia. Rakastan tankotanssia, ja jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti, harrastaisin myös muita sirkus- ja akrobatialajeja, mutta koska näin ei ole, tyydyn tankoon (toistaiseksi). Voitte siis ehkä uskoa, että odotin hammock-tuntia suhteellisen innoissani!

Anni

Ohjaajamme Vertical Clubilla (www.verticalclub.fi) oli ihana Laura, joka osasi auttaa ja selittää liikkeet perusteellisesti ja jolla riitti kärsivällisyyttä yhdeksänhenkisen tiimimme sähläämiseen. Aloittelimme tunnin huolellisella alkulämmittelyllä, jonka jälkeen harjoittelimme inversiota, eli ylösalaisin menoa lenkillä. Tämän jälkeen kävimme läpi jos jonkinlaisia liikkeitä, joista harmillisesti en osaa nimetä nyt yhtäkään. Loppuvenyttelyt ja ja -verryttelyt teimme myös lenkillä, mikä oli aivan ihanaa ja rentouttavaa - siis makoilua painottomana pehmoisessa ja keinuvassa riippumatossa, taivaallista.

Kukka

Täytyy myöntää, että lenkillä kieppuminen oli kyllä yksi hauskimmista jutuista mitä olen pitkään aikaan kokeillut! Niinkin hauskaa, että aion aivan varmasti varata itselleni vielä ainakin toisen tunnin (olisin sen jo tehnytkin, elleivät tunnit olisi monta viikkoa eteenpäin täyteen buukatut, piru vie!) Tankotanssiin tottuneelle hammock oli ihanan pehmeä ja virkistävän erilainen instrumentti, jossa voi kuitenkin jonkin verran hyödyntää tangolla hankittua voimaa ja tekniikkaa. Oli toki joitakin liikkeitä, jotka eivät olleet varsinaisesti mukavia, mutta uskon että siihen tottuu - totuinhan aikoinaan tolppaankin, vaikka se ensimmäisellä kerralla antoikin aikamoiset mustelmat!

Kabba

Mutta liikkeisiin tottuminen tietysti edellyttää sitä, että pääsen hammock-tunnille uudestaan. Ja kova hinku sinne jo olisikin, olisi huippua päästä hiomaan tunnilla kokeiltuja juttuja, ja ennen kaikkea oppimaan lisää ja haastavampia liikkeitä! Joten ei kai muu auta kuin pistää itsensä pian jonotuslistalle ja peukut pystyyn.

-Laura